top of page
  • Writer's pictureVerneri Wirenius

Blogi | Miten tunnistaa uupumis- ja motivoitumistekijät reaaliajassa?

“Kohonnut työuupumuksen riski koskee noin 625,000 työntekijää. Tästä ryhmästä yksi kolmesta henkilöstä kokee sellaisia työuupumuksen oireita, että ne vaikuttavat hänen päivittäiseen toimintaansa.” (TTL 2023) Työterveyslaitoksen 2023 tutkimustulokset osoittavat, että työhyvinvoinnin heikentymistä ei ole saatu käännettyä parempaan suuntaan. Tulosten mukaan Suomalaisten työhyvinvointi jämähti koronan heikentämälle tasolle. Tutkimuskoosteeseen voi tutustua täältä.



Mitä asialle voi tehdä, kun

  1. asiantuntijatyötä tekevien lisääntynyt etätyö on heikentänyt tiimien vuorovaikutusta

  2. todellisista tunteista ei pystytä tai uskalleta puhua

  3. Työtyytyväisyyskyselyillä ei osata tunnistaa tai ratkaista motivaation laskua, kuormitustekijöitä tai uupumiseen johtavia tunteita sekä niiden syitä

Työpsykologiaan erikoistunut Verneri Wirenius on perehtynyt yrityksissä useisiin uupumis- ja motivaatioiden tunnistamiseen liittyviin tekijöihin. Hän listasi viisi HR:ää ja esihenkilöitä arjessa pohdituttavaa näkökulmaa työssä jaksamisen suurimpiin ongelmiin, jotka tulisi huomioida jokaisessa asiantuntijayrityksessä.

  1. Miten estää voimien hyytyminen ennakoivalla johtamisella?

  2. Miten päästä käsiksi työntekijän ajatteluun ja tunnetasoon?

  3. Miten välttää toksinen positiivisuus, älyllinen epärehellisyys ja kuinka motivoida aidosti?

  4. Miten rikkoa hiljaisuus ja Quiet Quitting -ilmiö?

  5. Miten päästä ajoissa kiinni hiljaisiin signaaleihin?


1. Miten estää voimien hyytyminen ennakoivalla johtamisella?


Normaalissa työelämässä tulee usein tilanteita, jolloin ottaa päähän niin ettei veri kierrä. Niistä yksittäisistä tilanteista ei tarvitse olla huolissaan, koska tämä äkillinen "kuumavesikipu" saa meidät yleensä miettimään hyvin tehokkaasti ratkaisuja asian kuntoon laittamiseksi. Aika lailla normaalia työelämää. Suurin ongelma on hiljalleen kertyvä uupuminen, joka voi naamioitua sisukkuudeksi tai ylivirittymisestä johtuvaksi innostuneeksi höntyilyksi.


Työelämän ilmiö vastaa koetta, jossa sammakko laitettiin joko kuumaan veteen tai veteen, jota kuumennettiin hitaasti. Kuuman veden tuottama kipu saa sammakon pyrkimään välittömästi pois. Mutta jos vettä lämmitetään hitaasti kohti kiehumispistettä, sammakko ei hoksannut pyrkiä pois tilanteesta ja lopun arvaattekin.

Jos voimia kuluttava ketutus hiipii osaksi työarkea, se alkaa nakertaa pikkuhiljaa rotan lailla. Monesti tuntemukset alkavat kiertää kehää ja voimistua, jolloin ihmiset kompensoivat niitä vanhasta muistista. Vesi lämpenee… ja ihmiset vaan yrittävät jaksaa toimia ja hymyillä, ikenet verta tihkuen.


Näitä ihmisiä ei saada kiinni vuosittaisilla tai kuukausittasilla kyselyillä, koska he eivät puhu tai osaa tiedostaa ongelmaansa. Näissä tilanteissa tunteet toimivat lämpömittarin tavoin ja viestivät oireista, joita ei ole vielä tunnistettu. Näitä tunteita mittaamalla ja seuraamalla voidaan päästä kiinni jo varhaisiin signaaleihin ja tehdä ihmiset tietoisemmiksi veden lämpötilasta. Tämä lämpömittari on sisäänrakennettu Sparkyyn auttamaan itsereflektoinnissa ja tuomaan läpinäkyvyyttä niin työntekijälle kuin tiimiesihenkilölle.


2. Miten päästä käsiksi työntekijän ajatteluun ja tunnetasoon?


Pääsääntöisesti ihmiset haluavat hyvää, kuunnella ja auttaa, myös esihenkilöt. Kaikilla esihenkilöillä ei kuitenkaan ole meedion kaltaisia tunteidenlukutaitoja, joiden turvin työntekijöitä osattaisiin ohjata yksilöinä. Meedion ominaisuuksista olisi hyötyä, koska kokemamme pelkojen vuoksi piiloudumme hiljaisuuden taakse piilottaen ne toisilta tai jäämme jumiin tunteisiimme ja annamme niiden ottaa vallan tai lyödä yli.


Minä olen turhautunut omaan esihenkilööni, en saa häneltä tukea, jota oikeasti kaipaisin. Hän ei tunnu kuuntelevan vaan tarjoaa ratkaisujaan, jotka eivät toimi minulle ja käyttää kollegaani esimerkkinä. Turhaudun jokaisen kohtaamisen jälkeen, ei maksa vaivaa edes puhua. Esihenkilöni jatkaa toimintaansa samalla tavalla ja minä päätän pysyä hiljaa, etten saa hankalan mainetta. Olen entistä ärtyneempi! Se pirulainen kehtaa vaan hymyillä, kun tavataan. Voi kun hän tietäisi mitä todella tunnen!

Asiat eivät ratkea koskaan oman pään sisällä, vaan tarvitaan parempaa vuorovaikutusta. Olemme huomanneet, että vaikka kuinka panostaisimme johtamisosaamiseen ja avoimeen puheeseen, ihmiset peittelevät silti todellisia tunteitaan. Meidän on vaikea johtaa työtä ja ihmisiä, jos ihmiset eivät opi itse arjessa tunnistamaan niitä tekijöitä, jotka saavat heidät uupumaan tai loistamaan. Vasta sen jälkeen löytyy uskallus puhua, pyytää apua ja tukea. Tämän vuoksi kehitimme Sparkyyn yksinkertaisen ja helpon tavan validoida omia tunteita ja sen kautta oppia havainnoimaan omaa työpäiväkokemusta sekä jaksamista. Jos haluat kokeilla itse, miten tunnevalidointi toimii, voit pyytä meiltä testitunnukset Sparky sovellukseen.


3. Miten välttää toksinen positiivisuus ja motivoida aidosti?


Positiivisuus on hyvä draiveri, mutta se muuttuu toksiseksi, jos ihmiset eivät voi hyvin. Toksinen positiivisuus kuvaa ilmiötä, jossa omaa tiimiä tai yhteisöä kuvataan onnelliseksi, tasapainoiseksi ja avoimen keskustelevaksi, mutta samalla pinnan alla on jotain, näkymättömissä. Sen kuulee sanattomina kuiskauksina, sen tuntee väreilynä ja sen haistaa, vaikka pinta on näennäisen tyyni.


Hei! Miten meillä menee? - Hyvin! Ei kun, miten meillä menee? -Tosi, tosi, tosi hyvin! Hyvä, juuri näin, oikea vastaus!

On tärkeää pysähtyä viikoittain sen äärelle onko työnilomme aitoa vai onko meidän omissa ’rikkalapioissa’ jotain kuonaa. Pysähtyminen mahdollistaa sen, että pinnan alle ei jää roskapyörteitä. Avoin vuorovaikutus on virta, joka kantaa eteenpäin. Joskus vesi kohisee ja roiskuu, mutta turvallisesti, toiseen luottaen. Tällaisen keskustelun jälkeen olemme tukka märkänä ja veri kiertää – Silloin on hyvin freesi ja puhdistunut olo. Kun kehitimme Sparkya pohdimme, miten pinnan alla piilevät asiat saadaan pintaan ja keskustelu voidaan ohjata turvallisesti syvemmälle tasolle. Jos teillä pystytään tekemään näin viikoittain, silloin menee oikeasti tosi, tosi, tosi hyvin! Jos ei, kannattaa ottaa Sparky keskustelun tueksi.


4. Mitä rikkoa hiljaisuus ja Quiet Quitting -ilmiö?


Joskus hiljaisuus kertoo enemmän kuin valtoimenaan rönsyilevä puhe. Hiljaisuuden kertomassa tarinassa voi olla kyse siitä, että on tyytyväinen. Silloin ei ole oikeasti mitään sanottavaa tai hiljaisuutta ei haluta rikkoa. Monet nauttivat äänettömyydestä ja rauhasta.

Kuitenkin työelämän yhteisissä kokoontumisissa hiljaisuus usein huutaa aivan toista.


Quiet qitting on ilmiö, joka huomataan usein vasta kun irtisanoutuminen on tapahtunut. Hiljaisuus on viesti, joka voi kertoa luottamuksen puutteesta, pelosta, vihasta, ärtymyksestä, turvattomuudesta, hämmennyksestä tai epäilyksestä. Jatkuva hiljaisuus johtaa oletuksiin. Oletukset johtavat usein toimintaan, joka ei vastaa juurisyihin. Tämä juurisyihin vastaamaton toiminta johtaa pettymykseen. Pettymys tuottaa lisää turvattomuutta, ärtymystä, pelkoa ja hämmennystä. Sitten hiljaisuus suorastaan kiljuu ja kierre syvenee. Työ alkaa tuntua turhalta ja vastenmieliseltä. Nooh... kunhan teen työni, jos sitäkään.


Jos keskustelun aloittamiseen tai siihen osallistumiseen ei ole halua tai uskallusta, ei synny keskustelua, jonka kautta on mahdollista päästä kiinni taustalla oleviin juurisyihin. Siksi haluamme katkaista työkulttuuria syövän hiljaisuuden ja Quiet Quitting -ilmiön Sparkyn avulla.


Onnellinen ihminen on 12 % tuottavampi (Lähde: University of Warwick). Onnellisuuteen vaikuttaa koko työyhteisö ja yhteiset keskustelut, jotka kasvattavat psykologista turvallisuutta. Kun psykologinen turvallisuus kasvaa, yhteisöllisyys ja tiimin sisäinen luottamus lisääntyvät. Silloin myös työhyvinvointi kehittyy liiketoiminnan tulokset paranevat. Keskustelun aloittaminen ei onneksi vaadi arjessa suuria kommervenkkeja ja tähän tarpeeseen Sparky tuottaa jatkuvaa reaaliaikaista tietoa.


5. Miten päästä ajoissa kiinni hiljaisiin signaaleihin?


Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa työnantajan arvioimaan työn terveys- ja turvallisuusriskit. Kasvaviin riskeihin pääset käsiksi heti, kun sinulla on käytössä 60 sekuntia ja Sparky!


Kehitimme Sparkyn tuottamaan syvällistä tietoa suorituskyvyn ja työhyvinvoinnin kehityksen tueksi. Halusimme löytää keinot, jolla uupuvat ihmiset saadaan kiinni mahdollisimman nopeasti ja myös auttaa heitä motivoitumaan ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan.

Sparky fokusoi yritystasolla johtamisen tuen oikeisiin asioihin ja tiimeihin. OP Keski-Suomi käyttänyt Sparkya kolme vuotta ja hyödyntää aktiivisesti reaaliaikaista tietoa siitä, millä fiiliksellä porukka työskentelee. Sparky on saanut aikaan positiivisia muutoksia yksilötasolla ja parantanut niin tiimityön kuin johtamisen tuloksia. Voit tutustua OP Kesi-Suomen henkilöstöjohtajan, toimitusjohtajan ja myyntipäällikön kokemuksiin Sparkyn käytöstä työkokemuksen johtamisessa täältä.


Suurin haaste, jonka halusimme ratkaista, oli saada hiljaiset signaalit näkyväksi reaaliajassa. Yksilöille on tarjottava mahdollisimman yksinkertainen ja helppo tapa seurata omaa jaksamistaan ja tilannettaan. Anonymiteetti suojaa käyttäjää, ja samalla Sparky mahdollistaa esihenkilöille ja tiimille reaaliaikaisen kuvan työyhteisön tilanteisiin vaikuttavista syistä.

Tarvitset vain 60 sekuntia ja Sparkyn, niin myös teillä voidaan tehdä pieniä ihmeitä, kun tavoitteenasi on

● Uupuvien yksilöiden tunnistaminen ajoissa

● Työpäiväkokemuksen tekeminen näkyväksi

● Yksilöllisempi vuorovaikutus tiimin kesken

● Esihenkilöiden auttaminen vuorovaikutuksen johtamisessa

● Tiimin motivoitumisen tukeminen ja suorituskyvyn parantaminen

● Psykologisesti turvallisen yrityskulttuurin luominen ja kannattavuuden parantaminen.

Pääset testaamaan Sparkya maksutta pyytämällä testitunnukset tai voit varata demoesittelyn täältä.


Voit myös soittaa suoraan Vernerille tai Annalle, jos haluatte hyödyntää pilottitarjouksemme.


Verneri Wirenius, bisnespsykologi, 040 821 4824, verneri@sparky.fi

Anna Savolainen, CEO & myynti, 050 381 6613, anna@sparky.fi


Yorumlar


bottom of page